kky - ensikoti

maanantaina, marraskuuta 29, 2004

peruutus

Ei sittenkään. Lauraa visiteerannut ja Lauran varannut perhe perui sitten. Samunkin varannut oli käynyt katsomassa jotain muutakin kissaa (kuulin kissasijoittajalta). Eivät ole soittaneet eikä mitään Samusta. Pitänee soittaa tässä joku päivä.
Ihan mälsää.
Lilla ja Samu haetaan perjantaina.

Olin pitkän viikonlopun poissa kotoa (to-su). Kaikki oli ihmeen siistiä kun palasin. Timo kävi täällä perjantaina ja lauantaina. Olin kyllä vienyt ihan kaikki tavarat makkariin. Kylppäriin jäi vain käsipyyhe. Olkkarista vein pirttipöydän tuolitkin pois.
Pöydällä olivat käyneet kun kotiin tulin. Kävivät nähtävästi viime yönäkin. Hiiri oli tiputettu pöydän taakse. Mistähän lie päässeet tähän.

Meillä on vissiin menossa raksu- ja vesikausi. Märkä ruoka ei oikein kelpaa, mutta raksuja tuhotaan iso kulhollinen päivässä, samoin vettä. Hassuja.

maanantaina, marraskuuta 22, 2004

puhelu

Illalla soi puhelin, joku omituinen numero. Vastasin. Toisessa päässä oleva nainen esitteli itsesä asiallisesti ja kyseli onkohan nyt huono hetki soittaa. Onko liian myöhäistä jo? Lehtimyyjä, välähti ensimmäisenä mieleen. Venyen ja vanuen totesi, että ei nyt ole kiire, mutta ei nyt mikään hirveän hyväkään hetki (Popstars meni).

Vaan eipä ollut lehtimyyjä se nainen. Seuraavan lauseen jälkeen kadutti jo penseä vastaaminen. Soittaja kyselikin kissaa! Poikakissaa tosin, mutta ei sillä kuulma lopulta ole väliä kun vakuuttelin ettei leikattu poika ja tyttö kovin luonteeltaan eroa. Jokaisella kissalla on oma persoonansa.

Varasi alustavasti Lauran, soittaa alkuviikosta uudelleen ja sovimme milloin tulevat katsomaan.

Voi vinha. Kohta kaikki kisunpennut on mennyt! Mitä jos ne kaikki haetaan samana viikonloppuna? Mitä jos ne kaikki tosiaan lähtevät kerralla? Totunko ikinä siihen rauhaan mikä laskeutuu kotiin?

keskiviikkona, marraskuuta 17, 2004

top 5

Kamala totuus iski juuri kasvoihin. 16 päivää ja kaksi tenavaa lähtee, tod.näk. kolme! 16! Sehän on...ei mitään! Mihin aika katosi? Byhyy. Vaikka pieni pala minua odottaakin innolla kakaroiden lähtöä, on se silti aika surullista.

lelujen top 5
1. hiiri
2. matto
3. kaveri
4. rutattu paperi
5. kuminauhassa roikkuva kilisevä kulkunen

Halvat on huvit. :)

koti!

Joku kummallisen niminen nainen soitti eilen. Kissojen välittäjä oli antanut numeroni. Tartteisi kuulma tummaa poikakissaa, valkoisen kuuron kissan kaveriksi. Kyllähän meiltä sellainen löytyy. :)
Samu saa kodin!
Yalbert ja Lilla saa kodin!
Tiiti ja Laura on vielä ilman kotia, mutta kun ottaa huomioon ettei kissoista ole edes ilmoitettu vielä kky:n sivuilla niin vau. Veikkaampa, että Laurallekin on varmaan koti tiedossa ennen joulua. :)

torstaina, marraskuuta 11, 2004

petoeläimet

Hemskatin tenavat. Joka paikassa pitää olla kynnet edellä. Yalbert raateli hiirikäteni, kämmenpuolelta. Au, au, au.
Stimpyn ja Millan tuomat hiiret on saaneet myös kyytiä. Yksi hiiri on mystisesti kadonnut, liekö joku syönyt sen? Toinen hiiri on kynitty. Jäljellä on enää harmaa muovinen kuori ja korvat. Kolmas on kovilla, silmät lähti jo viime viikolla. Saa nähdä kauanko se raasu on hengissä kun nuo neljä sitä kilpaa taputtelevat.

Hirviöt ovat myös oppineet hyppäämään, korkealle. Astiapyyhkeeni on revitty alas ja tapettu ainenkin yhdeksän kertaa. Pakastimen kahvassa kuminauhan päässä roikkunut kulkunen on purtu irti jo kahdesti, nyt se on hermolomalla pöydällä. Pirttipöydän tuoleille hypätään ketterästi, enpä pidä enää toista tasona sohvan vieressä.

Ja joka paikka on rei'itetty. Eilen jätin uuden seinäkalenterin pariksi minuutiksi tuolille, arvatkaa vaan onko siinä pienet "niitin" jäljen reunassa.

Eipä noita hölmöjä silti voi olla rakastamatta. Kun pieni kisu alkaa purista sylissä ei voi kun söpöstellä moottorin hurinaa. :)

lauantaina, marraskuuta 06, 2004

vaahdotettuna ja sokerilla kiitos

Ei kelvannut kissoille vedellä lantrattu kerma tuossa jonkun aikaa sitten, vaan miten kävi täytekakun jämäkermat...

Minulla sattuu olemaan synttärit maanantaina, joten päätin pitkästä aikaa vääntää oikean täytekakun. Väliin ja päälle tietysti kermaa (ja suklaata). Tiiti tuli heti nuolemaan sormia kun tarjosin kulhon pohjalle jäänyttä kermaa, pennut vähän arasteli. Sormesta ei uskallettu aluksi ollenkaan. Tökkäsin sitten pentujen suupieleen vähän ja kokeilin mahtaako maistua. Oijoi. Yalbert ei edelleenkään uskaltanut syödä sormesta, mutta kävi nuuhkimassa varpaitani (istuin lattialla), joten länttäsin kermaa siihen. Hih, pieni kieli kutitti! :D
Lopulta kulhossa oli Yalbertin lisäksi Samukin (tästä on kuva, näätte joskus). Lilla uskalti jopa syödä sormesta, kulhosta ei. Lauraa ei kerma kiinnostanut, ihme kisu. :)
Nyt on pikkusten masu "täynnä" kermaa joten iso-äippä menee tekemään ruokaa. Minulle kermaa vasta ruuan jälkeen. :)

torstaina, marraskuuta 04, 2004

poseerausta

Tässä näitä lisäkuvia. Ensimmäinen erä on Stimpyn ja Millan napsimaan, jälkimmäiset minun. :)

http://shell.kulkas.net/gallery/view_album.php?set_albumName=kisuleita

http://shell.kulkas.net/gallery/view_album.php?set_albumName=Ensiapu