Tänään soitti Kangasalta (miten Kangasala taipuu?) nainen ja kertoi, että heidän pihassa on asunut kissa jo syksystä lähtien. Koska minä sain tänään vihdoin ripustettua verhot ja siivottua päätin ottaa kissan itselleni. Tulokas on paksu musta-ruskea töpökorvainen (toisesta korvasta on pala pois, toinen on paleltunut)...kai tyttö. Ulkoisesti kissa on ihan kollin näköinen, mutta takapuoli väittäisi tyttöä. Empä tiedä.

Odotellessani tuota kissaa pohdiskelin irkissä miksi ihmiset odottavat niin kauan ennen kun soittavat eläinsuojeluyhdistykseen (tms) kulkukissasta. Sinälläänhän kissan kannalta oli hienoa jos kissa saataisiin heti talteen ja hyvään hoitoon. Ihmiset eivät kuitenkaan kovin helpolla taida ottaa vieraita kissoja kiinni. Ensin kissa kulkee pihassa viikkoja eikä sitä edes pahemmin huomata. Sitten aletaan pohtia kenenköhän se on, onkohan sillä kotia? Tästä kuluu vielä aikansa ennen kun ihmiset alkavat pohtia pitäisikö asialle tehdä jotain ja jos niin kenen puoleen pitää kääntyä. Usein toiminta alkaa vasta kun kissan olot tai tila on huono. Tänään se syy oli pakkanen. Tiitin kohdalla se oli raskaus, jossa siinäkin kyllä odotettiin ihmeen pitkään. Myös kissan loukkantuminen tai muuten todella surkea olotila saavat ihmiset toimimaan.
Toisaalta on kai ihan hyvä ettei ihmiset ota pihalla kulkevaa kissaa heti kiinni. Moni kissa on vain matkoillaan joten turhilta kissan kuljettelemisilta säästytään.