kohti sisäsiisteyttä

Miten ihana onkaan huomata kissanpennun menevän oma-aloitteisesti hiekkalaatikolle ja tekevän sinne pissan! Yalbert yllätti tänään tonkimalla laatikko ja äsken Laura osasi ihan itse lähteä kesken leikkien laatikolle. Voi sitä ylpeyden määrää minä minussa kasvaa! En tiedä kuka pennuista eilen teki pissan laatikkoon oma-aloitteisesti, mutta Yalbert oli ensimmäinen jonka tosiaan näin tänään menevän sinne itsekseen. Samua yritin retuuttaa, liian myöhään, Lillan kerkesin kantamaan juuri ja juuri.
Tässä joutuu olemaan silmä tarkkana ja kulkemaan pentujen perässä tarkastellen missä asennossa sitä istutaan. :)

Viime päivänä olen todellakin alkanut tajuta, että nuo pennut vielä lähteävät täältä. Johtuu siitä, että kaveri naisineen on puhellut tulevansa katsomaan pentuja. Puhuvat "heidän tulevista kissoista". Iik. :)
Samalla on tullut olo, että pitäisi oppia vähitellen kertomaan jotain yksilöllistä kustakin pennusta. Oppia "markkinoimaan" kissaa. Pojat on helppo eritellä, ne on kun mustikka ja mansikka. Tytöt taasen on hyvin samanlaisia ja aina yhdessä... Ei voi muistaa kumpi tekee mitäkin tuhoja tai urotekoja.

Kermaa, vedellä laimennettuna, yritin tänään tarjota. Kielloista huolimatta se on tainnut kadota lähinnä Tiitin mahaan.