tyhjä koti

Sinne ne Samukin meni eilen, muutti tuohon kilometrin päähän. Nyt on ihan hiljasta, Tiiti kun lähinnä nukkuu.

Annoin Samun ihan mukavalla mielellä pois. Raukka oli selvästi yksinäinen täällä kun kaverit oli jo lähteneet. Reippaana Samu leikki tuossa lattialla, rutatuilla papereilla ja hiirillä, mutta kesken leikkien kuului aina välillä hätänen miu. Samu ei yleensä ole paljoa miukunut, mutta viimeisen vuorokauden aikana Samu miukui kymmeniä kertoja. Siksi oli lähinnä hyvä mieli kun toinen pääsi uuteen kotiin jossa on kaveri.

En voisi olla tyytyväisempi kakaroiden uusiin perheisiin. Laura meni toisen kisun kaveriksi. Miisu (tämä kaveri) on myös yhdistykseltä otettu joten omistaja tietää mihin päänsä pisti. Muutenkin kyseessä on ihan vakaan ja tasaisin oloinen koti. Eikä yhtään haittaa, että uuden äidin kanssa voi jutella irkissä. :)

Samun perheestä en hirveästi tiedä. Perheessä on toinen kisu joten kaveri tosiaan on. Uudella äidillä on aiemminkin ollut kissoja. Kaikkein lohdullisinta lienee, että uuden äidin äiti on eläinlääkäri. :)

Lilla ja Yalbert...nuo kaksi ihanaa höpönassua. En oikeasti voisi kuvitella parempaa perhettä. Yalbert on niin stimpymäinen ja Lilla nyt hurmaa söpöydellään kenet vain. Iso koti, isi ja äiti töissä jne, ei siis tarvitse pohtia onko uusilla vanhemmilla varaa viedä kisu hoitoon jos jotain sattuu (se on ollut suurin huoleni perheitä valitessa). Ja pidän näistä ihmisistä ihan oikeasti. Parasta kuitenkin lienee se, että olen tähän perheeseen yhteydessä usein. :)

Sinne meni siis ensimmäiset ensikotilapseni.